Mistä kaikki alkoi
Kuulantyöntö
Bodaus
VoimanostoQ&A
Palautetta
Kyllösen perhe-sivulle
Mistä kaikki alkoi:
Voima on kiinnostanut minua, niinkuin muitakin tavallisia poikia koko ikäni. Lapsuudessa kuulin juttuja voimaa vaativista työsuorituksista ja miehistä jotka niitä parhaiten jaksoivat. Uteliaisuus voimailua kohtaan syttyi.
Peruskoulun alaluokilla kiinnostuin kuulantyönnöstä, laji kun sopi parhaiten ruumiinrakenteelleni. Enoni oli harrastanut lajia jonkun verran ja sain 4.6kg ja 7.25kg:n kuulat lainaan (jotka on vieläkin minulla). Perusvoimaa lajista sai hyvin, onhan miesten kuula aika painava harrastusväline 11-12 v pojalle :) Kuulantyöntöä harrastelin aina kesäisin, talvella hiihtelin omaksi 'huvikseni'.
Kaverien kotona oli maaginen urheiluväline. Painonnostotanko ja painot. Siellä kävimme kavereitten kanssa kokeilemassa, 'paljonko saamme pään päälle'. Tulos oli kylmiltään muistaakseni 60kg:n luokkaa.
Voimailu sai uutta pontta kun olin 15v. Rippijuhlien lahjarahoilla tilasin legendaariset 'weiderin vinyylit'. Ja siitä v.88 lähtien punttiharrastus on kuulunut harrastuksiini.
Alussa en saanut penkistä 43 kg:a. Painoa oli reilut 70kg, joten lahjoja ei liiemmin ole...Muutaman viikon kuluttua, kahden tunnin päivittäisellä harjoittelulla tulos nousi hurjaan kuuteenkymmeneen ;-) Kehityksessä suurena apuna oli hurrrrjjjjaaa pomppu rinnalta ;-) Tuohon aikaan (lieneekö nykyään) yläaste ikäisillä pojilla oli kova kilpailu, kuka nostaa eniten penkistä. Ysillä nostin 90 kiloa, kun parhaimmat nostivat kai 110-120. Tuolloin kävimme joskus koulupäivän päätteeksi paikallisella 'virastotalon salilla', joka oli kunnan ylläpitämä. Siellä pääsimme kokeilemaan jalkakyykkyä ja maastavetoa. Muistelen että ensimmäisellä kokeilulla jaksoin tehdä kyykyn sadalla kilolla, joka tuntui todella isolta painolta :)
Kuulantyöntö:
Kuulantyöntö kulki vahvasti rinnalla ja 15 vuotiaana voitin miesten sarjassa kunnanmestaruuden. Paikalla oli em.virastotalon salin vakiokalustoa kokeilemassa kuulantyöntöä ja he etukäteen jakoivat mitalisijat. Minä kuitenkin pääsin yllättämään 'nurkan takaa' ja viimeisellä kierroksella työnsin voittolukemat. Taisi olla jotain 11 metriä. Seuraavana vuotena onnistuin taas juniorina voittamaan kisan. .
Lopulta 17 vuotiaana otin yhteyttä paikallisen urheiluseura (Suomussalmen Vastus) YU-valmentaja Otto Huotariin ja aloitimme 3 vuotta kestäneen valmennussuhteen. Painoa oli tuolloin rapiat 90kiloa.
Noihin kolmeen vuoteen sisältyi useita piirinmestaruuksia sekä miehissä että junioreissa. TUL:n mestaruuskisojen hopea (P18) ja pronssi (P20). Pohjois-Suomen mestaruuskisojen mitaleja hallista ja sisältä. SM kisoissa kävin kerran epäonnistumassa täydellisesti.
Tulospuolesta mainittakoon. Piirinennätys (P20) ja A-luokan tulokset P18 & P20 vuotiaissa.P18 (kuula 6.25kg) paras tulos oli 14.04. P20:sissä 13.03, tehty 19 vuotiaana. Kuulantyöntä loppui käytännössä armeijassa. Kainuun Rajavartiostossa ei ollut aikaa urheilulle, eikä KR antanut harjoitusvapaata. Samaan aikaan toki esille tuli realiteetit, eli olin metritolkulla ikäluokkani kärkeä jäljessä, eikä minusta koskaan olisi tullut SM-tasoa olevaa työntäjää. Armeijan jälkeen painoni oli aika tarkkaan 90kg. Pituuttahan siunaantui 178cn.
Ikävuosien 17-20v välillä yritimme sorvata punttiohjelmani kuulantyöntö tukevaksi, huonolla menestyksellä. Punttiohjelmani saattoi koostua kokonaisuudessaan kuntopiiristä, joka ei sovellu harjoitustavaksi, jos haetaan maksimi/räjähtävää voimantuottoa. Tiedosta ja taidosta oli kova puute. Tosin mukana oli myös tavallista 'pyramidiharjoitteluakin'. Kuulatulokset olisivat voineet olla toiset, jos käytössä olisi ollut osaava voimavalmentaja ja tasavertainen kaveri punttitreeneihin. Pääliikkeet salilla oli tuolloin penkki, rinnalleveto ja kyykky. Penkki ei noussut panostuksesta huolimatta kuin 100kg:oon. Rinnalleveto oli 110kg ja kyykky 160kg. Punttiharjoituskertoja oli 2/viikko.
Bodausjakso:
Muutin sitten armeijan jälkeen eri paikkakunnalle (Haukipudas) töihin ja voimailu kaikkine muotoineen jäi lähes vuodeksi. Lopulta veri veti jo niin vahvasti salille että mentävä oli. Vuoden verran kiertelin eri saleilla ja iloksini työpaikkani perusti oman kuntosalin (vetää täysin vertoja kaupallisille saleille) työntekijöille. Ja siitä hetkestä lähtien olen käyttänyt hyväkseni tätä hienoa työsuhde-etua.
Nyt siis pääsin treenaamaan oikealla salilla. Luin kirjallisuutta ja ylipäänsä ahmin tietoa kaikesta mahdollisesta liittyen voimailuun. Ikävuosien 21-26 välillä harjoittelun runko koostui bodaus tyylisestä harjoittelusta, eli pääasiallinen sarjapituus oli kasi. Nyt jälkeenpäin miettien lasken ison osan noista vuosista hukkavuosiksi ja menetetyksi treeniajaksi....No kuitenkin tuloset taapersivat hiljaa ylöspäin ja noiden vuosien saldoksi 210kg kyykky, 125kg penkki ja 192,5kg maastaveto sekä oikean polven tähystysleikkaus. Oli vanha vaiva kuulantyöntöajoilta joka paheni pikkuhiljaa kyykätessä. Varusteina oli vyö, rannesiteet, polvenlämmittäjät. Punttiharjoituskertoja oli 3/viikko. Paino isoimmillaan 111kg.
Voimanosto eli paluu juurille:
Ja nyt nykypäiviin. Parivuotta sitten päätin muuttaan harjoitukseni voimanosto tyyliseksi, bodaus lieveilmiöineen alkoi puistattaa. Yhtenä aamuna vain tajusin harrastavani lajia, jossa kilpailutasolla miehet koikkelehtivat lavalla pikkupöksyissään ja venyttelevät musiikin tahdissa...Nyt sai riittää. En halunnut leimautua tuollaiseksi. Oli aika palata juurille ja voiman ihannointiin.
Harjoitteluni on aina ollut hyvin katkonaista. Saan maksimissaan 10 viikon ehjän putken aikaan ja sitten se jostain syystä katkeaa. Kesäaikoina en ole juuri koskaan harjoitellut eli taukoa on aina pari kuukautta per vuosi. Voimanosto harjoittelua olen ehtinyt testata kaksi noin 10 viikon satsia. Ensimmäisen yrityksen tulos oli penkin 130kiloa, eli se penkkiohjelma ei sopinut minulle. Odotin reilumpaa parannusta. Maastanostossa kokeilu onnistui ja sain parannusta aikaiseksi 22,5kiloa eli 192,5->215kg. Tämä jakso loppui 31.5.2000 jolloin maailmaan ilmestyi esikoisemme Vili-Kalle. Tästä seurasi 4 kuukauden täydellinen harjoittelemattomuus.
Nyt (26.2) kun Vili-Kalle on reilut 8kk, olen harjoitellut pari kuukautta tahtiin 2 kertaa / viikko. Koska en saa viikkooni sopimaan kolmatta harjoituskertaa, olen tilapäisesti siirtynyt panostamaan penkkipunnerukseen, eli treenaan penkin 2 kertaa viikossa. Treeniohjelmani on modifioitu WSB. Harjoittelustani lisää "Harjoittelusivulla".
31.5.2001 Timo Kyllönen