Timon Q&A palsta
Tällä sivulla
kerron mielipiteeni voimailun eri saroilta. Selvyyden vuoksi asiat Q&A-muodossa.
Yleisurheilu
Q&A
Q:
Mitkä lajit kuuluvat yleisurheilussa voimailulajien pariin ?
A: No miten sen nyt ottaa,
mutta karkeasti sanottuna 'Heittolajit'. Eniten voimaominaisuuksia vaaditaan
kuulantyöntäjältä ja vähiten keihäänheittäjältä.
Q:
Mihin heittolajien harrastajien tulisi keskittyä voimaharjoittelussa ?
A: Kaiken a ja o on räjähtävä
voima. Kaikki kuntosalilla vietetty aika tulisi käyttää siihen
että tehdään asioita jotka edesauttaa heittovälineen lähtönopeuden
paranemista.
Q:
Mitkä liikkeet kuuluvat heittolajien harrastajan voimaharjoitteluun ?
A: On paljon erikoisharjoitteita,
mutta perusliikkeistä penkkipunnerrus, jalkakyykky ja rinnalleveto ovat
tärkeimmät.
Q:
Voiko painon-ja voimanostajien tuloksia verrata esim. kuulantyöntäjän
salituloksiin ?
A: Ei voi. Harjoitteet
tehdään yleisurheilussa maksimaalista nopeutta käyttäen,
eli esim. penkkipunnerruksessa ei pysäytetä tanko rinnalle ja jalkakyykyn
syvyys ei riittäisi voimanostokisoissa.
Q:
Mitä ominaisuuksia vaaditaan kuulantyöntäjältä, joka
haluaa rikkoa Kalevan-kisojen rajan 15.90m ?
A: Riippuu pitkälti
tyypistä, mutta keskiarvona voitaneen todeta:
Pituus yli 180cm
Penkkipunnerrus 150kg
Jalkakyykky 230kg
Rinnalleveto 140kg
Vauhditon pituus 2.80m
Lentävä 20m
samaan aikaan kuin piirikunnallinen pikajuoksija.
Edelliset ovat vain suuntaa-antavia.
Urheilijat ovat yksilöitä ja toisilla toiset ominaisuudet ovat vallitsevia.
Q:
Kuinka pitkälle muiden voimailulajien harrastajat työntävät
miesten kuulaa ?
A: Skaala on laaja. Esimerkkeinä
voi sanoa että Seppo Räty on tietääkseni työntänyt
miesten kuulaa reilu 14m ja painonnoston moninkertainen superraskaan sarjan
SM voittaja Arto Savonen työnteli 13-14 metrisiä piirikunnallisissa
kisoissa. Oman kokemukseni pohjalta voin sanoa että harvassa ovat ne jotka
työntävät kylmiltään yli 12 metriä jos ei harrastuspohjaa
ole juniorivuosilta.
Q:
Paljonko naisten SM tason kuulantyöntäjät työntävät
miesten kuulaa ? (SM taso 16-18m. Naisten kuula 4kg, miesten 7,26kg)
A: Heh, empä tiedä
tarkkaan, mutta omana aikanani kun työnsin miesten kuulaa 13m taisi 4kg:n
kuulan tulokseni liikkua tuossa 16-17metrin välillä, eli sitä
luokkaa.
Q:
Kerro jotain voimatuloksia yleisurheilijoilta ?
A: Nämä ovat
sitten muistin varalta koottuja, eli virheitä voi olla. Aki Parviaisen
tuloksia oli kerran Yleisurheilun kuvalehdessä ja penkkitulos taisi olla
noin 170kg. Seppo Räty oli parhaimmillaan erittäin vahva ja penkkitulos
taisi alkaa 2:lla ja rinnalleveto oli 180kg. Kiekonheittäjät ovat
taas astetta vahvempia ja esimerkkinä käy Pertti Hynni, yli 60metrin
kiekkomies ja 200kg:n työntäjä painonnostossa. SM:iä molemmista
lajeista. Kuulamiehet ovat taas astetta vahvempia ja Suomenkin tasolla vaaditaan
jo reilusti yli 20okg:n penkkiä ja 300kg:n kyykkyä. Halvari ei kerro
juuri tuloksistaan, mutta tiettävästi vahvin työntäjä
on tällähetkellä Jani Illikainen. Penkki yli 250kg ja kyykky
reilusti yli 300kg:aa. Yksi erikoisharjoite jota itä-Saksalaiset kuulamiehet
käyttivät aikoinaan, oli vauhdillinen niskantakaapunnerrus. Väitettiin
että entinen ME mies Udo Beyer olisi nostanut niskantakaa 270kiloa mutta
kukatietää.
Q: Kuka
on mielestäsi paras kuulantyöntäjä kautta aikojen ?
A: Parry O'Brien kehitti
pakitustyylin ja vei ME:n uusille metriluvuille, joten häntä ei voi
sivuuttaa. Werner Günthor oli ylivoimainen heti sen jälkeen kun doping
valvontaa kiristettiin, eli hän on toinen.
Painonnosto
Q&A:
Q: Kumpi
on vahvempi, superraskas painonnostaja vai superraskas voimanostaja ?
A: Kana vai muna...Jos
mittarina pidetään levinneisyyttä ja kilpailun tiukkuutta, niin
painonnosto. Arvokisoissa painonnostokisat ovat olleet niin tasaisia, että
useilla nostajilla on mahdollisuus voittaa mestaruus. Esimerkkinä Sidneyn
olympialaisten +105kg finaali.
Q: Voiko
Painonnostaja menestyä Voimanostossa tai toisinpäin ?
A: Historia tuntee muutaman
joka on menestynyt alkuksi painonnostossa ja sitten voimanostossa (esim. Taito
Haara) muuta tietooni ei ole tullut yhtään toisinpäin tapahtunutta
vaihtoa. -50 ja -60 luvulla vaikutti mies nimeltä Tommy Kono ja hän
taisi kilpailla ja menestyä Painon- ja voimanostossa sekä bodauksessa,
mutta tuosta ajat ovat muuttuneet.
Q: Kenelle
painonnosto sopii harrastuksena ?
A: Enpä
ole kenenkään kuullut sanovan tähän päivään
mennessä, harrastavansa omaksi ilokseen painonnostoa. Painonostoharjoittelua
käyttävät yleisurheilijat ja painonnostoa kilpailumielessä
harrastavat. Tämä ei toki tarkoita etteikö painonnosto soveltuisi
ihan harrastuslajiksi, saahan sillä harjoittelulla yleisvoimaa todella
hyvin.
Voimanosto
Q&A:
Q: Miksi
voimanostoa kannattaa harrastaa ?
A: Voimanoston kolmessa
liikkeessä joudut käyttämään koko vartalosi voimia,
joten saat rasitettua kehoasi erittäin kattavasti.
Q: Mitä
varusteita tarvitaan harrastamiseen ?
A: Ei välttämättä
mitään. Alkuvaiheessa viisas aloittelija keskittyy pieniin painoihin
ja puhtaisiin suoritustekniikoihin, eli silloin ei tarvita varusteita. Kun voimat
kehittyy, voi hankkia kunnollisen vyön, rannetuet ja polvisiteet.
Q: Montako
treenikertaa viikossa ?
A: Tästä on
montaa mielipidettä. Oman kokemukseni pohjalta sanon että itselleni
sopiva harjoitusmäärä on viikossa maksimissaan 4 kertaa. Jos
harrastetaan voimanostoa, niin harjoituksia on oltava ainakin 3krt/viikko, eli
jokainen liike tehdään omana päivänään. Jotkut
sitten treenaavat 4-6kertaa viikossa. Tällöin treenataan pääliikkeet
kahteen kertaan käyttämällä raskas-kevyt systeemiä.
Q: Mitä
asioita pitää ottaa huomioon treeniohjelmassa ?
A: Ohjelmassa täytyy
ottaa huomioon: 1. Nostajan heikot kohdat 2. Levon ja treenin suhde 3. Harjoituspainojen
nousujohteisuus. 4. Riittävä ravinto. 5. Treeniohjelman/liikkeiden
muuttaminen määräajoin. Jos nämä ehdot täyttyvät,
niin nostajalla on hyvät mahdollisuudet parantaa ennätyksiään.
Q: Millä
painoilla voimanostaja treenaa ?
A: Painoilla, joilla
saa tehtyä halutun nostomäärän. Epäonnistuneet nostot
ja negatiiviset toistot eivät kuulu voimanostajan treeniin. WSB metodissa
painot ovat 50-100% maksimista, eurooppalaisissa teoksissa puhutaan että
treenipainojen tulisi olla yli 70% jos halutaan voimaa.
Q: Mitkä
ovat voimanostajan sarjapituudet ?
A: Pääliikkeissä
<5 toistoa, apuliikkeissä 1-20. Riippuu mitä haetaan ?
Q: Kauanko
treenin tulisi kestää ?
A: Mahdollisimman vähän
aikaa. Eli jos esimerkiksi saman treenin saa tehtyä lyhyemmässä
ajassa tarkoittaa se että teho on noussut. Asia ei ole toki noin yksiselitteinen.
Joinakin päivinä pitää pitää pidemmät tauot
sarjojen välillä. Jos treenataan kovilla prosenteilla niin silloin
tauot tulisi olla hieman pidemmät. Maalaisjärki käyttöön
tässäkin asiassa. Jos hiki ehtii kuivaa sarjojen välillä
niin tauko on liian pitkä.
Q: Vinkkisi
jalkakyykkyyn ?
A: 1. Pidä huoli
polvistasi. Jos olet perimältäsi saanut huonot nivelet, älä
epäröi käyttää polvisiteitä ja lämmittäjiä.
2. Pidä leuka pystyssä kyykätessä, näin saat hyvän
ryhdin liikkeen ajaksi. 3. Muista ottaa keuhkot täyteen ilmaan ennen kuin
aloitat laskeutumisen kyykkyyn. 4. Pidä nosto kontrollissa koko ajan
Q: Vinkit
penkkipunnerrukseen ?
A: 1. Jännitä
koko kehoasi noston aikana. 2. Ota hyvä nostoasento. Älä tavoittele
suurinta mahdollista kaarta, vaan sinulle sopivaa luontevaa nostoasentoa. 3.
Hengitä oikein. Keuhkot täyteen ilmaa kun aloitat tangon laskun rinnalle.
Q: Vinkit
maastavetoon ?
A: 1. Nosta tanko mahdollisimman
lähellä omaan kehoasi. 2. Pidä leuka pystyssä. Tämä
auttoi minua suuresti irroituksessa kun opettelin sumo-tyyliä. 3. Vedä
ilmaa keuhkoihin ennenkuin aloitat irroituksen, mutta älä niin täyteen
kuin jalkakyykyssä tai penkissä !
Bodaus
Q&A:
Q: Montako
treenikertaa viikossa ?
A: 3-4krt. Älä
harkoittele silloin kun et ole täysin palautunut edellisestä treenistä.
Q: Mitkä
sarjapituudet ?
A: Viidestä toistosta
ylöspäin.
Q: Mitä
lihasryhmäjakoa suosittelet ?
A: Perinteistä työnto-veto
asetelmaa, eli yhtenä päivänä liikkeet jotka suuntautuvat
pois kehosta ja toisena ne jotka tulevat kehoa kohti. Jalat treenataan omana
päivänä.
Q: Miten
syklittäisit naturaalitreenaajan harjoittelua ?
A: Voima ja bodauskausiin.
Kehitys loppuu naturaalilla jos treenipainot ei kasva. Lihas ei saa uutta ärsykettä.
Eli voimakausi, jossa keskitytään parantamaan voimatasoa. Kun tässä
onnistutaan, niin voidaan käyttää suurempia harjoituspainoja
bodauksessa ja kehitystä tapahtuu.
Q: Miten
bodaajan ja voimanostajan harjoittelu eroaa toisistaan ?
A: Bodaajan tavoite on
saada lisää lihasta. Voimanostaja haluaa voimaa. Salilla eron näkee
ainakin sarjapituuksista ja liikkeistä. Kun voimanostaja keskittyy monilihasliikkeisiin
jotka monesti tehdään tangolla, käyttää kehonrakentaja
koko salin välinearsenaalia hyväkseen. Kehonrakentaja käyttää
myös erikoistekniikoita, kuten rest-pause, osatoistot, avustetut toistot,
pudotussarjat jne.
Doping
Q&A:
Q: Kuka
käyttää dopingia ?
A: Se jolta puuttuu pitkäjännitteisyyttä
ja se joka lunttasi jo kouluaikana tunnilla.
Q: Kuinka
yleistä dopinginkäyttö voimailussa on ?
A: Valitettavasti voimailun
saralla se lienee yleisintä harrastelijatasolla. Huippu-urheilijoiden suhteen
olen hyvin epäilevä lajin kuin lajin suhteen. Lieneekö montaa
'puhdasta' joukossa...?
Q: Miksi
juuri voimailussa käyttö on harrastajatasolla yleistä ?
A: En ymmärrä...Lieneekö
taustalla miesten iänikuinen tarve korostaa maskuliinisuutta ja vahvuutta
ja sitten siihen pyritään keinolla millä hyvänsä. Tämä
on todella sääli koska esimerkiksi voimanosto sopisi erittäin
hyvin puhtaan lajin perikuvaksi. Miehet/naiset kilvoittelevat rehdisti siitä
kuka on vahvin ja that's it !
Q: Tyrkytetäänkö
dopingia saleilla ?
A: Ei todellakaan. Itse
olen treenannut useilla saleilla reilun kymmenenvuoden aikana ja kertaakaan
minulle ei ole tarjottu aineita. Eli tietämättään kukaan
ei kukaan niitä käytä.
Q: Mitä
dopingilla saavutetaan ?
A: Verrattuna naturaaliin,
niin sama kehitys ja enemmän, lyhyemmässä ajassa.
Q: Voiko
puhtaana saada hyviä tuloksia ?
A: Ilman muuta. Tarvitaan
vain analyyttinen luonne, paljon sisua ja kärsivällisyyttä.
Q: Mitä
mielestäsi pitäisi tehdä doping asialle ?
A: Testaustoimintaa kehitettävä.
Sanktioita tulisi koventaa, eli kilpailukiellon pituutta pitäisi nostaa.
Lisäksi mahdolliset maksetut tuet tulisi periä takaisin. Esimerkiksi
voimanostoliiton (SVNL) tulisi mielestäni ottaa yleistä linjaa kovemmat
sanktiot käyttöön. Tämä siksi, että mielestäni
on sääli että noin hieno laji jää vaille ansaitsemaansa
huomiota koska doping tapaukset ovat leimanneet lajia.